Puheenvuoro eduskunnan hedelmöityshoitolakikeskustelussa 12.10.2006

Arvoisa Puhemies,

Hedelmöityshoitolaissa kosketellaan ihmisenä olemisen peruskysymyksiä; mahdollisuutta vanhemmuuteen ja mahdollisuutta syntyä tai olla syntymättä. On ymmärrettävää, että laki herättää tunteita. En osaa kuitenkaan tavoittaa sitä tunnetilaa, joka lain vastustamisen takana piilee. Jos jätetään tunnekuohut vähemmälle, hallituksen esityksessä on kyse nykykäytännön kirjaamisesta lakiin, isyyslain selkeyttämisestä sekä lapsen tiedonsaantioikeuden turvaamisesta.

Hedelmöityshoidoissa on kyse lääketieteen kehittymisestä. Uudenlainen lääketiede tuo eteemme uudenlaisia valintakysymyksiä. Kyse on tässäkin laissa siitä, keille kaikille annetaan mahdollisuus hyödyntää lääketieteen kehitysmahdollisuuksia. Suljetaanko joitakin ihmisryhmiä pois ja jos, niin millä kriteereillä? Jotkut vetävät rajaa luonnollisen ja luonnottoman välille äärimmäisen tiukalla seulalla. Niin tiukalla, että sen perusteella koko lääketiede pitäisi peruuttaa.

Mahdollisuus keinoalkuiseen lisääntymiseen on annettu lapsettomuushoitoklinikoilla kaikille naisille. Hedelmöityshoidoissa käytetään paitsi luovutettuja siittiöitä, myös luovutettuja munasoluja ja alkioita. Luovuttajana voi siis toimia niin mies kuin nainenkin.

Hoitokäytäntö on jatkunut lähes 20 vuoden ajan. Lapsettomuudesta kärsiville pariskunnille hoitoja annetaan 7500 vuodessa. Myös naiset, joilla ei ole miestä, ovat voineet saada hoitoja. Heille lapsia on syntynyt ehkä parikymmentä vuodessa. Hoitojen saamisen edellytyksenä on ollut perusteellisten keskustelujen käyminen lääkärin ja psykologin kanssa. Lääkärit ovat halunneet varmistua siitä, että kaikilla hoitoja saavilla on edellytykset vastuulliseen vanhemmuuteen ja lapsen turvalliseen kasvuympäristöön ja että lasten hankinta on hyvin harkittu. Keskustelut ja pitkällinen hoitoprosessi ovat taanneet sen, ettei vahinkolapsia ole päässyt tätä kautta syntymään.

Hallituksen esityksen vastustus kilpistyy kovin marginaaliseen osaan hedelmöityshoitojen kokonaisuutta. Vuosittain syntyvät kymmenkunta lasta ovat saaneet aikaan valtavan tunneryöpyn ja myrskyn. Lakiin tulisi kuitenkin kirjattua lääkäreitä velvoittavana lapsen kasvuympäristön varmistamista koskeva nykykäytäntö. Huoli lasten kasvun vinoutumisesta on siis suuresti liioiteltu.

Vastustajat ovat huolissaan lasten isättömyydestä. On hyvä, että lasten asema koskettaa niin monia kansanedustajia. Yhteiskunnassamme on monia lapsiryhmiä, joiden elämästä sietääkin olla huolissaan. Vuosittain syntyy ihan tavallisten raskauksien kautta 800 lasta, joiden isästä ei ole tietoa tai sitä ei selvitetä. Elatusapua saa 100.000 lasta vuodessa. Se tarkoittaa, että näin monien lasten elämästä puuttuu isä, joka ottaa osaa lasten kasvatukseen ja huolenpitoon. FAS-lapsia syntyy 400 vuodessa, siis lapsia, jotka ovat altistuneet äidin raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ja vammautuneet. Lievemmin alkoholivaurioisia lapsia syntyy paljon enemmän.

Näiden lasten kasvuympäristöstä tulee olla huolissaan. Valitettavan moni näistä lapsista ei ole syntynyt turvalliseen kasvuympäristöön harkittuina ja toivottuina. Yksinhuoltajaperheissä elää 200.000 lasta. Yksinhuoltajuus ei ole sinänsä ongelma. Olennaisinta on vanhemmuuden laatu, ei määrä.

Takavuosina isän menetys on saattanut merkitä lapselle ja perheelle suurta taloudellista ja muuta ahdinkoa. Isä on saattanut kuolla ja menetys on traumaattinen. Yksinhuoltajuus avioeron myötä on merkinnyt vanhempien välisiä ristiriitoja ja se on saattanut horjuttaa äidin elämäntilannetta. Ristiriidat voivat kuormittaa vanhemmuutta eron jälkeenkin ja kuvaan mukaan tulevat joskus taloudelliset ja mielenterveydelliset ongelmat

Valiokunnassa kuultavana ollut lääketieteen tohtori Tytti Solantaus kertoi, että niin sanottujen sateenkaariperheiden vanhemmuutta on tutkittu 30 vuotta. Avusteinen hedelmöitys on suunniteltu eikä siihen liity edellä kuvattuja traumaattisia kokemuksia. Se selittää sen, ettei tutkimuksissa ole todettu sateenkaariperheiden lasten muita suurempaa pahoinvointia vaan jopa pienempää ehkä juuri siksi, että joukossa ei ole ei-toivottuja lapsia.

**

Perustuslain yhdenvertaisuusperiaate on ehdoton. Peruslakivaliokunta on todennut, että hallituksen esitys toteuttaa perustuslain turvaamaa yhdenvertaisuusperiaatetta rajausesitystä paremmin. Perustuslakivaliokunta jätti kuitenkin eduskunnalle poliittista harkintaa. Minun poliittinen harkintani ja omatuntoni valitsee vaihtoehdoista sen, joka toteuttaa yhdenvertaisuusperiaatetta kaikkein parhaiten. En halua hyväksyä perustuslain kanssa vahvasti ristiriidassa olevaa lakia.

Rajauksella tavoitellut vaikutukset eivät tule sitä paitsi edes toteutumaan. Isättömiä lapsia syntyy edelleen maailmaan ja lasten pahoinvointiakin esiintyy hedelmöityshoitolaista riippumatta. Lasten pahoinvointia ehkäistään kokonaan muilla keinoilla kuin hedelmöityshoitolain pykälillä.

Lapsia elää ja syntyy edelleen myös yksinhuoltajaperheisiin. Yksinhuoltajuus ei merkitse automaattisesti huonoa vanhemmuutta ja huonoa lapsuutta. Miehetönkin nainen voi edelleen tulla raskaaksi, joko kotikonstein koti-inseminaatiolla, tilapäissuhteessa tai hakeutumalla hoitoihin ulkomaille. Näiden keinojen terveysriskit saattavat olla kuitenkin suuret eikä lapsilla ole oikeutta saada tietää alkuperästään.

**

On väitetty, että lapsia haluavat ihmiset ovat itsekkäitä. Pahimmillaan on väitetty, että hedelmöityshoitojen avulla lapsia hankitaan kuin tavaroita kaupan hyllyltä. Väite on hyvin loukkaava. Meillä kaikilla ihmisillä on perustavaa laatua oleva tarve uuden elämän synnyttämiseen ja vaalimiseen. Lapsettomuus on aina inhimillinen tragedia. Niitä ihmisiä ei voi moittia itsekkäiksi, jotka haluavat kasvattaa uutta elämää ja tarjota lapsilleen rakastavan ja hyvän kasvuympäristön. Itsekästä on estää se.

Oikea vanhemmuus voi syntyä ilman geneettistä yhteyttä. Sitä tapahtuu luonnossa paljonkin. Vanhemmuus on kokonaisvaltaista sitoutumista lapseen ja tämän huoltajuuteen. Ei pelkkiä kromosomeja ja sukusoluja.

Seksuaalinen suuntautuminen ei kuulu oman vapaaehtoisen valinnan piiriin. Minun arvomaailmassani kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia riippumatta siitä, mitä sukupuolta, sukupuolista suuntautumista tai perhemuotoa he edustavat.

Kannatan hallituksen esitystä hedelmöityshoitolaiksi. Se ei avaa helvetin portteja, vaan antaa nykyisen maltillisen hoitokäytännön jatkua.