Normaalit käytännöt kunniaan

Uutispäivä Demari 10.5.2006

Tage Lindberg kysyy (3.5.2006) minulta menettelytavoista lakiesitysten eduskuntakäsittelyssä. Hän viittaa vetoomukseen (Demari 27.4.2006), jossa ryhmä sosialidemokraatteja puolsi hallituksen esitystä hedelmöityshoitolaiksi. Allekirjoittajat vaativat asian käsittelyä täysin normaalin hallituksen esityksen tapaan normaaleja pelisääntöjä kunnioittaen.

Lindberg arvelee ikään kuin uutena ja outona asiana, että kohta ryhdyn vaatimaan myös seksin ostoa koskevassa asiassa tavallisia menettelytapoja.

Itse asiassa minun ei tarvitse tehdä niin, koska kyseessä on itsestään selvä käytäntö. Kaikki hallituksen esitykset käsitellään niin, että eduskuntaryhmämme toimii yhdessä ja hallituksen esitystä tukien. Yhteiseen kantaan siis tähdätään, ellei toisin päätetä. Eikä näissä kummassakaan asiassa ole sellaisia päätöksiä olemassa.

Totesin jo helmikuussa tämän saman asian, kun jotkut eduskunnan ulkopuolelta esittivät vastaavia vaatimuksia. Se, että jotain asiaa pidetään yleisesti niin sanottuna oman tunnon kysymyksenä, on hyvin poikkeuksellista. Toki yksittäiset edustajat voivat pyytää vapaita käsiä erilaisissa asioissa tälläkin perusteella.

Oman tunnon kysymyksiä ei määritellä ryhmän säännöissä tai muuallakaan. Aiemmin niitä ovat olleet uskonnolliseen vakaumukseen liittyvät ja eräänlaiset elämää suuremmat eettiset kysymykset. Ydinvoima on luettu näihin asioihin aiemmin ehkä siksi, että pahimpien kauhuskenaarioiden toteutuessa maapallo voisi tuhoutua elinkelvottomaksi. Ainakin suurelta osin. Ja ihmishenkiä menetettäisiin myös. Aika näyttää, miten asiaa arvioidaan jatkossa.

Seksin ostaminen ei ole ollut elämää suurempi omantunnon kysymys aiemmin eduskunnassa. Kun takavuosina seksin ostaminen alaikäiseltä säädettiin rangaistavaksi, kukaan ei halunnut vakaumukseensa vedoten äänestää toisin.
Ei myöskään tällä kaudella silloin, kun toimme rikoslakiin törkeän parituksen ja ihmiskaupan kriminalisoivat säännökset. Niissä kaikissa on kyse seksin ostamisesta.

En toivo, että eduskunnassa kovin monien asioiden kohdalla lähdetään laajasti poikkeamaan normaaleista käytännöistä. Pahimmassa tapauksessa lakiesitysten käsittely olisi täyttä sirkusta ja lopputulos pelkkää arpapeliä. Se ei olisi kunniaksi hallitukselle eikä eduskunnalle.

Susanna Rahkonen
Eduskunnan lakivaliokunnan varapuheenjohtaja.