Puheenvuoroni seksin oston kriminalisointikeskustelussa eduskunnassa 15.5.2006:


Seksin ostoa koskevan lain käsittelyssä tunteet ovat olleet vahvasti pelissä. Lähestymme kukin asiaa oman arvomaailmamme ja ihmiskäsityksemme kautta. Osalle prostituutio on se vanhin ammatti, jolle ei voi eikä pidäkään tehdä mitään. Heille prostituutio on kuin mikä tahansa työ ja sen rajoittaminen nähdään pelkäksi ahdasmieliseksi holhoamiseksi.

Ratkaisut riippuvat siitä, mikä on oma käsityksemme prostituutiosta. Ja näkemyksemme eroavat jo lähtökohdissa. Onko prostituutiota rajoitettava? Onko kysyntään puututtava vai onko prostituoitujen työtä helpotettava ja taattava heille paremmat tulot ja paremmat asiakkaat? Näkemysero heijastuu meidän kaikkien ajatteluun; niin kansanedustajien, toimittajien, poliisien, professorien kuin kaikkien kansalaistenkin käsityksiin.

Hallitus ei erottele vapaaehtoista ja ei-vapaaehtoista prostituutiota. Minun on helppo yhtyä tähän lähtökohtaan. Kaikenlainen prostituutio on vahingollista myyjänä toimivan ihmisen psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle. Emme ole tavanneet yhtäkään sellaista prostituoitua, joka olisi toiminut yli kymmenen vuotta alalla ja olisi terve, hyvinvoiva ja tyytyväinen.

Hallituksen esityksen taustalla on halu suojella paitsi prostituoituja, myös kaikkia ihmisiä ja heidän ihmisarvoaan. Kyse on myös tasa-arvosta. Valtaosa prostituoiduista on naisia, jotka tulevat oman yhteiskuntansa marginaaliryhmistä. Köyhistä maista meille virtaa naisia, joille seksibisnes on ainoita tapoja ansaita rahaa. Ja meillä on maksukykyisiä ostajia.

Holhousta tai ei, mielestäni ihmisyys on liian arvokas asia alistettavaksi kaupankäynnin kohteeksi. Seksibisnes ylläpitää vääristyneitä rakenteita köyhien ja rikkaiden sekä naisten ja miesten välillä. Kun kuvaan astuu usein myös järjestäytyneen rikollisuuden välikädet sekä paritus ja ihmiskauppa, on selvää, että ongelmaan on puututtava.

**

Olisin mielelläni vienyt lakivaliokunnassa hallituksen esitystä eteenpäin. Sille ei kuitenkaan löytynyt tarpeeksi kannatusta. Olen tukemassa hallituksen esityksestä lakivaliokunnassa muokattua esitystä, jossa seksin ostaminen kielletään parituksen ja ihmiskaupan kohteilta.

Alkuperäinen yleiskielto olisi ollut toki selkeämpi ja kansantajuisempi. Monet asiantuntijat kohdistivat siihen kritiikkiä ja myös yleisessä keskustelussa esitystä moitittiin sen yksityiskohdista.

Puolustin hallituksen esitystä, mutta varsin yksinäiseltä se välillä tuntui. Moni tuli tunnustamaan kahden kesken käytävällä; "Jatka vaan esityksen tukemista" tai tunnusti hississä olevansa esityksen takana, mutta julkisesti puolestapuhujat olivat harvassa. Nyt hallituksen esitykselle on ilmaantunut puolestapuhujia. Teitä olisi tarvittu paljon aikaisemmin.

Valiokunnassa kuulluista asiantuntijoista osa kannatti esitystä, mutta heidän puheilleen ei moni antanut painoarvoa. Ruotsista kuulemamme virkamies ja poliisi toivat esiin Ruotsin lain toimivuuden ja tarpeellisuuden poliisin kamppailussa järjestäytynyttä rikollisuutta ja paritusta vastaan. Heti lain voimaantultua Ruotsin korkeimman oikeuden tuomari jäi kiinni seksin ostamisesta. Myös kansalaismielipide on vahvasti lain puolella. Nyt myös Norja harkitsee Ruotsin tyyppistä yleiskriminalisointia, kun heillä erityisesti katuprostituutio rehottaa.

**

Tässä talossa on niin paljon hallituksen esityksen vastustajia, ettei hallituksen esitys tulisi luultavasti sellaisenaan hyväksyttyä. Myös perustuslakivaliokunta piti valittua mallia tarkkarajaisempana ja perustuslakivaliokunnan kannalla oli merkitystä. Myös rikosoikeusoppineet olivat samaa mieltä.

Mielestäni esityksen hylkääminen olisi kaikista pahin signaali. Toteaisimme eduskunnan päätöksellä, että seksin ostaminen on sallittua, vaikka myyjänä olisi ihmiskaupan uhri tai parituksen kohde. Vaikka kyseessä olisikin nykytilan vahvistaminen, hylkääminen merkitsisi aktiivista kannanottoa rikollisen prostituution kysynnän puolesta. Se merkitsisi käytännössä parituksen, ihmiskaupan ja taustalla olevan järjestäytyneen rikollisuuden suojelemista. Sellaista päätöstä ei saa päästää syntymään.

"Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku" ja siksi on pakko tehdä se, mikä tällä eduskunnan kokoonpanolla voidaan. Kun tämä on tosiasia, on parituksen ja ihmiskaupan kysyntään puuttuva esitys parempi kuin täydellinen hylky. Se saattaa tuntua vähäiseltä, mutta puuttuu itse asiassa varsin laajaan osaan prostituutiokenttää. Tarkkoja tietoja ei ole pystytty esittämään, mutta paritus on hyvin yleistä ja laajaa. Täysin itsenäisesti toimivia prostituoituja on sittenkin hyvin vähän.

Prostituutiosta valtaosa tapahtuu Internetin välityksellä ja Internetissä seksinostopalstat tulkitaan paritukseksi. Seksin ostaminen tällaisen Internetin markkinapaikan kautta tulisi siis kielletyksi.

Puuttumalla seksin ostamiseen parituksen kohteilta, puutumme pääosaan prostituutiota, jos esitys vain otetaan tosissaan. Ruotsissa valtaosa tapauksista on tullut ilmi nimenomaan tutkittaessa paritusta ja ihmiskauppaa. Siis juuri niitä tekoja, joihin valiokunta kytkee ostokiellon. Lisäksi järjestyslaki pysyisi edelleen voimassa. Yleisellä paikalla, kuten kaduilla ja ravintoloissa seksiä ei saisi ostaa eikä myydä.

Valiokunnan mietinnössä haluamme kiinnittää huomiota lain valvontaan. Poliisin toiminnassa resursseja on ohjattava parituksen ja ihmiskaupan torjuntaan ja ostokiellon valvontaan. Hallintovaliokunnan mielestä tosin merkittäviä lisäresursseja ei tarvita, sillä asiat selviävät yleensä muun valvonnan yhteydessä.

Myös prostituoituja on tuettava ja autettava. Pelkkä laki ei riitä. Myyntiä ei pidä kriminalisoida, koska he ovat parituksen ja ihmiskaupan, siis rikoksen kohteita. Muutenkaan lain päämääränä ei ole tuomita tai syyllistää myyjiä. He eivät ole tasa-arvoisia sopimuskumppaneita ostajiensa kanssa. Siksi heitä on suojeltava.

Väitetään, että laki sisältää näyttöongelmia. Se, että myyjä väittää olevansa vapaaehtoinen, ei riitä. Ostajalta edellytetään olosuhdetahallisuutta. Tietoisuutta seikoista, joiden perusteella hänen olisi pitänyt tietää kyseessä olevan paritus tai ihmiskauppa. Paritukseen voi viitata se, että kohteeseen saadaan yhteys välikäden kautta tai että maksu suoritetaan jollekulle muulle kuin kohteelle itselleen.

Otan esimerkin piratismista. Piratismia vastaan taistellaan vaikuttamalla myös kysyntään. Jos ostaja ostaa halvan CD-levyn auton peräkontista, hänen pitää olosuhteista päätellä, että kyseessä on laittomasti valmistettu piraattilevy. Poliisi ei ole väittänyt, tämä haittaa rikosten tutkintaa ja painaa piratismin maan alle. Päinvastoin: kysyntään vaikuttamalla päästään käsiksi myös tarjontaan. Niin myös prostituutiossa.

Ne, jotka kritisoivat lain tätä kohtaa ovat itse asiassa juuri niitä, joiden mielestä seksin ostamisen määrä on vakio. Se vain painuu jonnekin piiloon, jos sitä yritetään rajoittaa. Kyseessä on oma henkilökohtainen kannanotto. Mielipide, ei fakta. Mielipide, jonka mukaan prostituutio ei ole ongelma, minkä vuoksi kysyntään ei haluta vaikuttaa. Olen vahvasti eri mieltä.

Lakia tulee myös seurata. Mietinnön mukaan lakivaliokunnalle tulee kolmen vuoden päästä lain voimaantulosta toimittaa selvitys lain soveltamiskäytännöstä. Tarvittaessa lakia voidaan tuolloin tiukentaa.

**

Missään nimessä esitetty malli ei merkitse prostituution laillistamista. Kun tänä päivänä seksiä saa ostaa ihmiskaupan ja parituksen kohteilta, se tulee nyt rangaistavaksi. Kyseessä on selkeä tiukennus nykytilaan nähden.

Vaikka kansankielellä hallituksen esittämä malli olisi selkeämpi, valittu malli pureutuu todellisuudessa prostituution valtaosaan. Se pureutuu niihin tilanteisiin, joihin Ruotsin yleiskriminalisoinnilla käytännössä puututaan. Siis tapauksiin, jotka ovat tulleet esiin parituksen tutkinnassa.

Laki on selkeä parannus, kunhan otamme sen vakavasti. Otetaan se siis edistysaskeleena.

Susanna Rahkonen